Pannujärven tila

Heli Jutila: Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 44 2018 Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2015–2017

9.2. Pannujärvi ja Veitsijärvenojan alue
(35.793.1.002; A= 36,21 ha, max. syvyys 12 m, V= 1,4 milj. m3, viipymä n. 1,2 vuotta,
kokonaisrantaviiva 3,492 km, valuma-alue A= 204,3 ha, korkeus merenpinnan yläp. 126,9 m mpy)
Veden laadultaan tyydyttäväksi arvioitu Pannujärvi on harjumaastossa ja kokonaan pohjavesialueella sijaitseva karu pikkujärvi, jonka vesi lienee alkujaan ollut kirkasta, mutta saanut selvän humusleiman valuma-alueen soiden ojituksen myötä (Jutila 2009). Hertan mukaan Pannujärven tilaa on tutkittu 19 kertaa. Yksi näytteenotto sijoittuu 1970-luvulle, kaksi kertaa 1980-luvulle ja loput kerrat 2000-luvulle. Lisäksi Lammin biologisen aseman toimesta Pannujärvellä toteutettiin vesinäytteenottoa vuosina
1997 ja 1998 (Huitu ja Mäkelä 1999). Jostain kumman syystä Herttaan ole kirjattu Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelujen vesistönäytteitä, vaikka näiden kirjaaminen oli tilattu: 23.8.2010, 24.8.2011, 15.8.2012, 15.3.2012 ja 27.8.2014. Lisäksi Pannujärvellä on tehty happimittauksia (mm. 26.6.2013). Veitsijärvenojan veden laatua on tutkittu 19 kertaa, mutta näistä näytteistä vain seitsemän on päätynyt Herttaan.

Pannujärvi laskee Tyrisevänojaa myöten Kuivalammeen. Periaatteessa sieltä on nykyisin reitti Pauninojaa ja Pohjoistenjokea myöden Suolijärveen, mutta vettä tuskin riittää Suolijärveen asti edes ylivalumakaudella. Hidas veden vaihtuminen, ilmeisesti pääosin pohjaveden kautta, yhdistettynä järven morfologisiin ominaisuuksiin aiheuttaa helposti happikatoa alusveteen, jolloin sedimentistä liukenee ravinteita veteen, ja tämä aiheuttaa sisäisen kuormituksen vaaran. Mm. väriarvot, rauta-, typpi- ja fosforipitoisuus ovat kohonneet hapettomassa pohjanläheisessä vedessä. Alusveteen sekoittuneet ravinteet nousevat pintaan täyskierron aikana ja osin kerrosteisuuskausina limalevien
mukana.

Viranomaispalvelut suoritti ojavesinäytteenoton Veitsijärvenojalla ja lähiojissa 12.4.2017.
Veitsijärvenojan rummulla vesi oli kirkasta ja pH oli 5,4. Kemiallinen hapenkulutus oli hieman kohollaan (32 mg/l) ja väri oli hyvin ruskea (200 mg Pt/l). Kokonaistyppipitoisuus oli 660 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 37 µg/l. Reilun 400 m päässä uoman suulla ennen Pannujärveä kokonaistyppipitoisuus oli noussut 1600 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 110 µg/l:aan. Myös vapaata, leville käyttökelpoista fosfaattia oli huomattavasti (53 µg/l). Väri on vieläkin ruskeampi (490 mg Pt/l) ja kemiallinen hapenkulutus yli kaksinkertaistunut (77 mg/l). PH:kin oli laskenut 4,2:een, sameus noussut 1,9 FTU ja kiintoainepitoisuus kaksinkertaistunut. Veitsijärvenojan virtaama oli suulla 11 l/s.

Tulokset osoittivat, että Veitsijärvenojaa myöden tulee edelleen merkittävä kuormitus Pannujärveen. Näytteitä otettiin myös läheisien ojien, jotka oli nimetty Veitsijärvenoja 6 ja 8, suulta. Näissä molemmissa veden väri oli ruskea ja kokonaistyppipitoisuudet samalla tasolla kuin pääuoman rummulla (670 ja 630 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus on Veitsijärvenojaa alhaisempia (28 ja 29 µg/l). Ojassa 6 virtaama oli 3 l/s ja ojassa 8 virtaus oli niin pieni, että ei saatu arvoa. Veitsijärvenojan rummulta ja suulta otettiin näytteet myös 7.8.- ja 8.8.2017. Vesi oli keväistä sameampaa rummulla (1,8 FTU), mutta hieman aiempaa kirkkaampaa ojan suulla (1,2 FTU). PH oli entisestään laskenut ojan suulla (4,0), mutta rummulla se oli säilynyt aiemmalla tasollaan (5,5). Väri (250 ->790 mg Pt/l), kemiallinen hapenkulutus (34 -> 130 mg/l), kokonaistyppi- (800 -> 1800 µg/l) ja –
fosforipitoisuus (56 -> 65 µg/l) nousivat rummulta ojan suulle. Pannujärven syvänteellä toteutetussa vesinäytteenotossa kokonaissyvyydeksi saatiin 10 m ja
näkösyvyydeksi 1,9 m. Pintaveden väri oli humusvedelle tyypillinen (59 mg Pt/l), mutta tummeni voimakkaasti pohjaa kohden (alusvesi 330 mg Pt/l). Väri oli edellisen kesän näytteenotosta vähentynyt. Pintaveden väri on pitkällä ajanjaksolla ollut humussävytteinen, vaikka järvi mitä todennäköisimmin on ollut vähähumuksien luonnontilassa. Pintaveden pH (6,6) oli hieman happamen puolella ja syvemmälle laskeva. Alkaliteetti oli välttävä (x=0,078 mmol/l). Pintaveden sameus oli vähentynyt aikaisemmasta (FTU 2), mutta syvemmälle se lisääntyi voimakkaasti (5 m ja 9,5 m: 11 ja 31 FTU). Sähkönjohtavuus oli alhainen (1 m: 3,3 mS/m). Kemiallinen hapenkulutus oli varsin alhainen pintavedessä (9,7 mg/l) eikä noussut kovin paljoa alemmaskaan (alusvesi 13 mg/l). Happea riitti reiluun kolmeen metriin, mutta sen alapuolella hapen puute tuli selvästi ilmi aiempien vuosien tapaan: 4 metrissä happea oli 5 % ja 6 metrissä ja alempana ei käytännössä ollenkaan.

Näytteitä PAKKA2-hankkeessa 8.8.2017. Vasen kuva: Vasemmalla Veitsijärvenojan suulta otetut näytteet ja oikealla ojasta nro 8 otetut näytteet. Oikea kuva: Pannujärven syvännepisteen (eteläosa) näytteet. (Kuvia ei valitettavasti saatu siirrettyä tähän.)

Pannujärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuusmittausten mediaani on 25 μg/l lievää rehevyyttä osoittaen. 8.8.2017 kokonaisfosforipitoisuus pinnassa oli 33 μg/l ja pohjalla se oli 84 μg/l ilmeisesti hapettomuuteen liittyen. Kokonaistyppipitoisuus oli melko karuille vesille tyypillinen pintavedessä (540 μg/l) ja nousi jonkin verran pohjalle (850 µg/l). Klorofylli-a-pitoisuus oli varsin korkea (labraanalyysin tulos 20 μg/l). Sinileväkukinnat toistuvat nykyisin Pannujärvellä jokaisena kesänä, ja käyntikerrallakin pintavedessä oli sinilevähiukkasia. Pannujärvi on todennäköisesti alkuaan ollut vähähumuksinen järvi tai pieni humusjärvi. Hämeen ELYkeskus on pitänyt tyyppiä humusjärvenä, jota tässäkin tutkimuksessa noudatetaan. Viime vuoden tulosten pohjalta pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus osoitti tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus hyvää ekologista luokkaa. Klorofylli-a-pitoisuus johti tyydyttävään luokkaan. Kokonaisuutena Pannujärven ekologinen tila on tämän tutkimuksen tietojen pohjalta
tyydyttävä. Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen mukaan Pannujärven tila on tyydyttävä. Veitsijärvenoja tuo Pannujärveen edelleen merkittävää kuormitusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s